Tervetuloa seuraamaan uusia nettisivujani!
Kampanjaa aloitellessa olen miettinyt paljon niitä keskeisimpiä teemoja – eli ”kärkiä” – joita haluan politiikassani esille tuoda. Selkeiden poliittisten teemojen lisäksi haluan nostaa esille pari kattoteemaa, jotka ovat tasa-arvo ja yhteistyö. Avaan tässä kirjoituksessa ensimmäistä kattoteemaa, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, omasta näkökulmastani. Yhteistyöstä puhun seuraavassa postauksessani.
Tasa-arvolla tarkoitan laajaa, yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin ulottuvaa yhdenvertaisuuden periaatetta. Olen itse syntynyt etuoikeutettuna yksilönä – valkoisena, vammattomana, heteroseksuaalisena naisena länsimaahan, olen koulutettu ja vakituisessa työssä. Naiseuteni on oikeastaan ainoa asia, joka vähentää ”pisteitäni” tässä lotossa. Vasemmistolainen elämänkatsomukseni ja intersektionaaliseen feminismiin tutustuminen on kuitenkin auttanut minua ymmärtämään, kuinka priorisoidussa asemassa olen, ja myös myöntämään, että vaikka kuinka haluaisin puhua vähemmistöryhmien puolesta, en tästä asemasta käsin täysin pysty ymmärtämään, minkälaisia esteitä arkipäivässä monet kohtaavat. Itsereflektiota tarvitaan – ja nöyryyttä myöntää, että opittavaa on vielä. Monelle on todella vaikeaa nöyrästi pyytää anteeksi, myöntää virheensä, sanoa että sori, nyt tuli mokattua. Usein se on vaikeaa itsellenikin.
Tällaiseen tilanteeseen jouduin, kun järjestimme kampanjaryhmäni kanssa starttibileitä. Juhlapaikkamme ei ollut esteetön, ja sain kritiikkiä siitä. Pohdimme tukiryhmäni kanssa, mitä tehdä, ja lopuksi päädyimme lykkäämään tilaisuutta eteenpäin ja järjestämään sen tiloissa, joihin on esteetön pääsy. Yritys ja erehdys – opin tästä, että jatkossa pitää ottaa myös esteettömyys huomioon julkista tapahtumaa suunnitellessa. Jollakin tavalla pitäisi yrittää vaikuttaa myös siihen, että useammat tilat olisivat paremmin saavutettavissa – niin, että rock-henkisiäkin tilaisuuksia varten olisi esteettömiä paikkoja. Pienille yrityksille tulisi myöntää resursseja tilojen remontointiin esteettömiksi. Jotkin vanhat rakennukset saattavat olla tosi hankalia tässä suhteessa – mutta kuten vanha sanonta kuuluu, kun on tahtoa, löytyy myös ratkaisuja. Uskon, että kun tästä asiasta vain pidetään enemmän meteliä ja tilojen omistajat huomaavat, että saavat etua itselleenkin siitä, että heidän tilansa houkuttelevat enemmän asiakkaita ja tilaisuuksien järjestäjiä, alkaa ratkaisujakin ilmaantua.
Ja kuten aina, pitäisi kuulla niitä ihmisiä, joita asia koskettaa, eikä puhua heidän ylitseen. Tämänkin yritän ottaa huomioon, kun laadin aloitteita ja kannanottoja – joskus omasta kapeasta näkökulmasta saattaa tulla puhuttua asian vierestä.
Omien etuoikeuksien tunnistaminen ei tarkoita, että ei olisi ylpeä saavutuksistaan tai että pitäisi hävetä sitä, että on syntynyt sellaiseksi kuin on. Se tarkoittaa, että huomaa syrjivät rakenteet, omat jumit ajatuksissaan ja yrittää kuunnella muita. Ei kuulosta kovin vaikealta, eihän?