Viime maanantaina Turun valtuustossa hyväksyttiin budjetti ensi vuodelle. Neuvottelut sujuivat yhteisymmärryksessä, aikalailla alusta saakka oli selvää, että paljon parannuksia kaupunginjohtajan pohjaan pitäisi tulla, jotta ryhmämme pystyisi sen takana olemaan. Minä ja neuvotteluparini Jaakko Lindfors kuitenkin lähdimme neuvotteluihin sillä mielellä, että loppuun saakka neuvotellaan, hyvässä yhteistyössä, ja lopuksi katsotaan, onko lopputulos riittävä hyvä kelvatakseen vasemmistoliton ryhmälle. Kävimmekin paljon keskusteluja lähimpien ryhmiemme kanssa ja vertailimme tavoitteitamme.
Eniten ryhmässämme hiersi sivistystoimelle osoitettu 5,5 miljoonan euron leikkaus. Meillä vasemmistoliitossa ei ole ollut tapana hyväksyä opetuksesta leikkaavia budjetteja. Sdp:n ryhmä oli valmis hyväksymään leikkaukset 1 miljoonan leikkausten kevennyksellä, vihreät vaativat kolmea miljoonaa lisää, mikä sekin olisi edelleen merkinnyt usean miljoonan leikkausta sivistyspuolen rahoitukseen.
Meille vakuutettiin, että leikkaukset tehtäisiin sellaisista kuluista, jotka evät vaikuttaisi opetukseen laatuun. Hävikkiä vähentävän ”lautasmallin” ja koronan takia vähentyneiden koululaismatkojen kuluvähennysten katsottiin supistavan miljoonakaupalla kustannuksia. Hankinnoista ja sijaiskuluista säästettäisiin myös. Henkilötyövuosien vähennykset tehtäisiin eläköitymisten kautta. Lisäksi oli vielä yli miljoonan verran säästötavoitetta, jonka kerryttämistapaa ei oltu määritelty.
Tästähän voisi hyvin päätellä, että kaupungin johdon mielestä meillä on koulussa paljonkin, mistä nipistää. Koulussa työskentelevänä ja täten kokemusasiantuntijana uskallan väittää, että näin ei ole. Meillä on vuosikaudet säästetty kaikesta, ylitetty budjetteja kun kirjat on ollut pakko hankkia vaikka rahat ovat jo lopussa, rajoitettu tukiopetusmääriä, supistettu erityisopetuspalveluita.
Ylipäätään lause ”leikkaustoimenpiteet, jotka eivät heikennä palveluita” kuulostaa – no, aikamoiselta itsepetokselta. Paperiin saatiin sentään kirjaus, jonka mukaan asiaan palataan lisäbudjetin muodossa, jos laatu onkin laskenut. Tästä nyt ainakin täytyy sitten pitää kiinni.
Budjettisopu syntyi viime tingassa, Sdp ja vihreät saivat tavoitteitaan sen verran läpi, että 1 miljoonan vähennys leikkaussummasta riitti heille. No, meille se ei riittänyt, koska kyseessä kuitenkin oli edelleen koulutusleikkaus. Me emme voi olla sen takana. Jokainen puolue tekee valintansa siitä, mistä asioista voi tinkiä, eikä siitä sen enempää.
Valtuustossa tapahtui kuitenkin jotain erikoista. Kesken kokouksen muista ryhmistä alkoi kuulua puheenvuoroja, joiden mukaan koulupuolelle olisikin tulossa itseasiassa pulska vuosi. Ensi vuodeksi olikin budjetoitu 10 miljoonaa enemmän kuin viime vuodeksi. Olin täysin ällistynyt. Kukaan koko neuvotteluiden aikana – ei virkamiehistä, lautakunnan jäsenistä, poliiitikoista, ryhmien puheenjohtajista – ollut sanallakaan viitannut tähän haamupottiin, vaan neuvotteluissa oli koko ajan puhuttu yli viiden miljoonan leikkauksesta sivistystoimialalla. Tämä kuulosti heti korviini jotenkin erikoiselta – miksi neuvottelijat, joiden kanssa olimme vielä viestitelleet samana aamuna, eivät olleet puhuneet tästä? Käännehän sai meidät vaikuttamaan populisteilta tai tietämättömiltä, harmitti kovin.
Onneksi ryhmässämme vaikuttaa opetusministeri ja hänen erityisavustajansakin, jotka ryhtyivät oitis selvitystoimiin.
Ja kohta haamupotin arvoitus selvisikin. Kyse oli valtionosuuksista, joita viisas hallituksemme oli Turulle jakanut. 10 miljoonan lisäys koostui TES-korotuksista 1,8 meur, OKM:n tasa-arvorahoista 2,2 meur ja OKM:n koronarahoista 6,6 meur. Rahat tietenkin ovat tarpeeseen, mutta eivät poista sitä faktaa, että sivistystoimialan perusrahoituksesta – mm. henkilöstöstä – leikattiin. Valtionosuuksia ei voi myöskään käyttää kuin niihin tiettyihin tarkoituksiin, joihin ne on osoitettu. Rahoja peritään takaisin, jos niitä väärinkäytetään. Opetusministeri Andersson, joka on rahaa ollut jakamassa, linjaa oikeutetusti, että rahoituksen ei ole tarkoitus kannustaa kuntia säästämään koulurahoista.
Vasemmistoliiton ryhmä ei halua olla tukemassa perusrahoituksen koulutusleikkauksia. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Nykyhallitus tekee koulutusmyönteistä politiikkaa, kuntien pitäisi seurata perässä.